Siis mitään ei tapahdu. Synkkä sateinen syksy vaan painaa päälle ja tekee mut niiiin väsyneeks. Mut toisaalta mulla on samanlainen kytö ja sutina kuin yleensä kevällä kun kesä alkaa lähestyä. En tajuu miks. Ketään miestä ei oo lähimaillakaan, jos ei lasketa työpaikan poikia. Olen jopa heidän kanssaan harrastanut normaalia selvempää flirttailua, joka on saanut pojat kattomaan mua ihmeissään, et mikähän tolla nyt on.

Miehistä puheenollen, naapurin rouva on suivaantunut mieheensä JA meikäläiseen. Ai miksikö? No siksi, kun satuttiin elokuussa samoihin häihin, joissa naapurin mies mua tanssitti. Kerran rouvansa (Sottaraiseksi häntä kutsutaan) luvalla ja käskystä ("Käypäs tanssittamassa naapurin rouvaa") (en muuten tajuu tota rouvittelua..) ja toisen kerran ilman lupaa ja siitäkös se sota syttyi! Kuulin vaan kaverini kautta, kun naapurin mies oli työpaikansa poikien saunaillassa (siis maailma ON pieni) pohtinut kurjaa kohtaloaan, kun on naapurina meikäläisen sorttinen nainen ja kun nyt Sottarainen on mustasukkainen ja käärmeissään, kun hän tanssitti meikäläistä. Oli valitellut ettei tiedä mitä oikein pitäisi tehdä, kun ensin käsketään tanssittamaan ja sitten se onkin huono homma. Oltiin kuulema tanssittu liian kauan!! Siis se normit 2 kappaletta. Ja minä kyllä omalta osaltani pidin huolen, että napojen välimatka oli vähintään 20 cm. Sottarainen ei moikkaa mua enää. Toissa päivänä kun tulin lenkiltä, niin hyvä kun pää vähän nytkähti kun meitsi niin iloisesti kajautti "Moikka!". Eilen ei sit vaivautunut nytkimäänkään. Paineli vaan sisälle. Naaaaiis. Ja ihan kiva olla miesten saunaillassa puheenaihe numero yksi. A-ha-ha!

Työpaikalla sain uuden tietsikan. Nyt on kuulkaa sellainen näyttö, ettei tarvii tihrustella. Piti ottaa vähän takapakkia kun ekan kerran rupesin töitä tekemään ja wöördit hyökkäsi suorastaan päälle. On tää teettänyt töitäkin, kun kaikki asetukset pitää tehdä uudestaan asiakirjoihin ja osoitteet kaivella sähköpostiin ja ettii tulostimet sun muuta kivaa puuhaa. Mutta hyvä on nyt kyllä muuten töitä tehdä. Näppiskin on niin livakka, että teksti lähes tulkoon valuu sormista näytölle.

Tän kummempaa ei meikäläisen elämään kuulukaan. Tuossa tais olla kahden viime viikon hailaitit. Mulla on jotenkin sellainen odottava olo, että jotain tapahtuu. Kahden viikon päästä ollaan "systerin" kans lähdössä yöelämää katsastamaan. Ja luultavasti "pikkusiskon" kans jo ens viikonloppuna. Näitä siskoja on siunaantunut näin vanhemmiten jo parikin kappaletta. Mikä on oikein mukavaa. Isosiskoksi mut varasi meidän työharjoittelija ja mun ystävän tytär, 24 vee. On kuulema aina halunnut mun kaltaisen isosiskon, jonka kanssa mennä ja huidella ja jolle purkaa huolia. Mikäs siinä, kyllähän se mulle sopii mainiosti. Toisen kaverin kanssa ollaan väärän koivun kautta "siskoja" ja muutenkin ollaan samanhenkisiä ja joidenkin mielestä jopa samannäköisyyttäkin on havaittavissa. Paitsi että "systeri" meni ja värjäsi vaaleat hiuksensa tummanruskeiksi, jotka sopii hälle kyllä tosi hyvin. Itsellänikin on sama veto nyt harkinnan alla. Katellaan.

Kotiin voisi lähteä, mutta ei himota tuo kaatosade semminkin kun mulla on vain korkokengät eikä vaihtokenkiä matkassa. Pahkeinen!

Näkymiin ja kuulumiin.