Ehtootapäivää! Sitä ollaan palattu ehjin nahoin Seinäjoen reissusta, vaikka välillä näytti kyllä pahalta. Reissu oli ihan jees, lukuunottamatta yhtä ikävää seikkaa, kun mukaan oli leveän perseensä tunkenut Miehen yksi "elämän rakkauksista". Että siis kaikista ihmisistä juuri se eukko sattui samalle retkelle! No, ei se paljoa häirinnyt, kun luikki alta pois koko ajan, ja ihan hyvä niin.

Porukka kaiken kaikkiaan oli juuri niin pidättyväistä kuin oletinkin. Paitsi minä ja Taffe ja muutama muu, jotka valloitettiin bussin takaosa ja korkkailtiin siellä matkaeväitä ja juteltiin hävyttömiä ja nauraa räkätettiin. Mummut etupenkissä kuunteli korvat punaisina.

Keskisen rakennuskompleksi oli valtava, mauton suuruudenhullun tekele. Oman linnansa pihaan herra Keskinen oli istuttanut kymmenkunta valkoista isoa yksisarvista, jotka seisoa tököttivät takajaloillaan kuin Ferrarin tunnus kuunaan. Niitä oli ripoteltu pitkin poikin pihaa ynnä kaksi roomalaista (?) pylväikköä joiden keskellä oli roomalaistyyliset (?) naispatsaat. Nämä kaikki oli valaistu suureleisesti.

Hotellihuoneet olivat valtavan kokoiset. Pienin huone oli 45 m². Kyllä mahduttiin Taffen kans siellä pataroimaan. Kylpäri oli ihana tilava, suurempi kuin mun nykyinen eikä se ole mikään pikkuinen putka. Sängyt oli myös leveät ja hyvät ja tyynyt paremmat kuin normihotellissa. Niissä ne on sellaiset, että kun päänsä tyynyyn painaa, niin täytteet pakenee sivuille ja nukut pelkillä kankailla. Joka paikassa oli kultausta ja hotellin käytävät täynnä kameroita. Huoneessa oli 3 suurta peiliä, jotka oli ruuvattu tiukasti seinään. Paljosta vetoa, että Keskinen on asennuttanut niiden taakse kamerat? Se on just niin pervo ja vinksahtanut, että en yhtään edes kummastuisi, jos semmoinen asia paljastuisi joku kaunis päivä.

Kyläkaupan hinnat eivät olleet tavallista kauppaa halvempia. Osa jopa kalliimpia kuin jossain sitimarketissa. Tuurissa kävi tuuri, kun löysin särkemäni lautasen tilalle uuden. Siellä oli vielä jäljellä muutama pastalautanen. Nyt vaan harmittaa, kun en ostanut useampaa. Olivat kyllä sen verran kalliita etten raaskinut.

Seinäjoella käytiin katsomassa Titanic-musikaali, joka oli hieno elämys! Aivan mielettömän hyvät laulajat ja upeasti toteutetut lavasteet! Eipä voi meidän pitäjän teatterista edes puhua samaan aikaan saati näyttelijöiden taidoista. Seinäjoen heikoin laulajakin oli 100 kertaa parempi kuin meidän paras. Ja nämä meidän näyttelijät kun ovat omasta mielestään huipputason lahjakkuuksia. Sääliksi käy.

Paluumatkalla bussiin tuli joku vika ja se heilui puolelta toiselle jos kuski ajoi kovempaa kuin 70 km/tunnissa. Ei tiennyt oliko laivan vaiko bussin kyydissä kun keikutti niin maan penteleesti. Kerran se lähti keinumaan niin, että kuski oli menettää auton hallinnan ja oltiin jo menossa metsähallituksen puolelle, mutta onneksi kuljettaja sai oikaistua auton. Porukka reagoi koukkailuun kiljahtelemalla ja loppumatkan ajan pelotti, että pysytäänkö tiellä vai ei. Seitsemän tuntia se ajo sitten kesti, kun nyynimisvauhdilla edettiin.

Lauantaina onkin sitten tyttöjen ilta. Taffe ja Outsa tulevat kylään ja lauletaan taas Singstaria. Toivottavasti naapurit ovat kotona. Minä nimittäin väännän volyymit kaakkoon. Loppuu se hyvän olon tunne heiltäkin.

Tämmöstä tänne.