No johan oli ruokailuelämys, kun päätettiin Taffen kanssa lähteä kiinalaiseen lounaalle. Paikka oli kohtalaisen täynnä, joten ainoat vapaat paikat oli erään vanhan (öbaut 109 vee) miehen pöydässä. Kun vanha gubbe sai ensin ruokansa, niin ajattelin, ettei meidän ruokailusta tulisi mitään. Ukko ensinnäkin paukutti ruokailuvälineitä lautaseen niin lujaa, että pelkäsin lautasen halkeavan osiin. Äijä tilsi pestopossunsa muusiksi. Välillä se kaiveli hampaan välistä possumykyjä ja laittoi ne somaan riviin lautasen reunalle. Sitten kko rupesi rykimään keuhkot koristen yrittämättäkään laittaa kättä tai servettiä suunsa eteen. Olipa kiva siinä sitten ottaa riisiä tai vettä, kun vanhus oli räkinyt ne ysköksiä täyteen. Hyi helvetti! Sanoin jo yhdessä vaiheessa äijälle, että pliis vähän kättä suun eteen jos on pakko röhiä ruokapöydässä. Todennäköisesti se oli umpikuuro, koska ei reagoinut sanomiseeni mitenkään. Lopulta ukko ei enää viitsinyt kaivella possun palasia hampaan välistä, vaan syleksi palaset suoraan lautaselle. Loppuhuipentumaksi gubbe kaivoi vanhan räkäisen nenäliinansa taskusta ja alkoi turistelemaan nokkaansa siinä, kun me yritettiin syödä ja kaiveli sieraimet antaumuksella käsi rannetta myöten nenässä. Siinä kohtaa meinasi sitten tulla ananaskanan ylösnousemus. Kai sitä on jo ennen sotia opetettu ruokailutapoja ihmisille?? Käsittämätöntä käytöstä!

Glögeily kaverin kanssa peruuntui jälleen. Yritämme sitten vuoden vaihteen jälkeen treffata, ja kahvin merkeissä.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin...