Viikonloppu mennä hujahti varsin mukavissa merkeissä. Perjantaina lauloin sydämen kyyllyydestä karaokea, kun naapurit poistuivat maaseutukotiinsa, ja välillä vähän siivoilin. Lauantaina heräsin ihan ajoissa, hörppäsin kupin teetä aloin puuhastelemaan. Siivosin hieman ja laittelin vaatteita kaappeihin, kävin läpi vanhoja lehtiä ja niitä tulikin keräykseen kolme paperikassillista. Sitten suihkun kautta kauppaan ja ruuanlaittoon. Suppilovahverokeitto tulille ja sitten leseleipäsiä tekemään. En tykkää leipoa mitään sellaista, jossa täytyy kädet tunkea taikinaan, joten nämä leseleipäset ovat mainio valinta. Kaikki aineet vaan kulhoon ja puuhaarukalla sekaisin, pienet kökköset pellille ja kohotuksen jälkeen uuniin ja ai vide kun on hyvää! Ja helppoa ja nopeeta. Sitten suklaa-vadelma-toskakakun kimppuun. Tuunasin hieman K-kaupan reseptiä laittamalla sulatettua tummaa suklaata rasvan mukana taikinaan ja jättämällä "toskan" pois. Hyvää tuli, vaikkakin suklaata olisi voinut olla hieman vähemmän. Kakku (miun mielestä kyllä torttu) jäi keskeltä ehkä vähän liian löysäksi, vaikka olikin pidemmän aikaa uunissa ja sai jäähtyä ihan kunnolla. Makuun se ei kyllä vaikuttanut lainkaan. Ilta oli varsin mukava ja rattoisa.

Sunnuntaina oli ihan mahtava keli, aurinko paistoi niin lämpimästi, että huomasin ilmassa jo kevään vienon tuoksun. Sieltä se tulee! Jipii! Systerin kanssa käytiin tekemässä 12 km kävelylenkki. Välillä kyllä tuntui, että raahasin jalkojen tilalla kahta betonipölkkyä, mutta sitkeästi me taivallettiin. Kotona oli sitten hyvä fiilis, kun oli saanut aikaiseksi moisen liikuntasuorituksen. Sitten vielä innostuin hyppimään 100 haara-perushyppyä, kun arvelin, että pitää antaa luustolle ja sydämelle vielä vähän tekemistä. Ajattelin, että ne sata hyppyä voisi tehdä oikeastaan joka ilta. Ei mene montaa minuttia, mutta saa hengästymään ja jalatkin menee vähän hapoille.

Tämä viikko meneekin töissä nopsaan, kolme päivää kuluu uuden asianhallintaohjelman koulutuksessa.

Kevät saapi tulla. Nythän on jo maaliskuukin!