Töissä oon raatanut ku eläin ja tää viikko menee pitkää päivää tehdessä. Dedlaini on perkkuna ja siihen pitäisi saada valmiiksi iso urakka. Saas nähä miten muijan käy. Avuntarvitisjoita käy vähän väliä kuikkimassa ja kyselemässä ovenpielessä ja kyllähän niitä pitää auttaa, vaikka oma työ häiriintyis.

Tänään tulin vähän ennen kuutta kotiin ja sen päälle vielä haravoin pihaa, kun oli taas ikäviä ruohoklönttejä jäänyt ruohonleikkuun jäljiltä. Vaikka siinä meni vain tunti, olin ihan tyytyväinen itteeni, että edes sen verran jaksoin puuhastella enkä vain jämähtänyt sohvan nurkkaan jotain evästä mussuttamaan.

Uusi sihteeri on ainakin parin päivän kokemuksen perusteella ihan kiva. Eilen käytiin töiden jälkeen vähän kaupolla ja tuli siinä samalla tutustuttua hieman paremmin.

Lauantaina on luvassa saunailta työpaikan naisten kesken työkaverin kotona. Se, johon luulin, etten saakaan kutsua. No, se tuli kuitenkin, vaikkakin vähän myöhässä. Menen silti. En usko, että kutsujalla itsellään on mua mitään vastaan, vaan hänen kolleegallaan. Kiva, että joskus joku muukin järjestää jotain enkä vain minä.

Oon tässä miettinyt, kun se meidän ohjelma on nyt (valitettavasti) toiminut, enkä ole saanut soittaa Duunimiehelle, että mitä jos rohkaistuisin ja laittaisinkin sille tekstarin, että ajattelin vain ilmoittaa, että tää meidän ohjelma toimii edelleen. Ymmärtäisköhän se? Senhän tietää vain kokeilemalla, pitää vielä fundeerata.

Nyt zetoja koteloon.