Viikonloppu nimittäin. Perkkuna olin siis työpaikan poikain kanssa terassikierroksella, josta sitten tuli rankkasateen vuoksi pubikierros. Hauskaa piisasi enkä itse päässyt ostamaan yhtään sidukkaa tahi tarjoamaan pojille kierrosta. Pieni miinus iltaan tuli, kun miehistä uusin tulokas alkoi loppuillasta silitellä meikäläisen reittä ja yritti hiplata pöydän alla mun säärtä. Yritin siirtyä kauemmas ilman että muut huomais herran lähentely-yritystä, mutta en onnistunut, joten lopulta läksin pöydästä kokonaan pois "tilaamaan ja vessaan". Tyyppi on naimisissa ja lapsiakin taitaa olla. Jäin baaritiskille juttelemaan vanhan tutun kanssa, joka vietti viidennen lapsensa varpajaisia kaveriporukalla. Ja joka oli sitten aamuyöllä yrittänyt soittaa mulle. Mikähän lie ollut niin tärkeä asia siihen aikaan... Kun pojat suunnistivat koteihinsa, niin minä jatkoin matkaa paikalliseen yökerhoon kaverini kanssa ja siellähän oli perkule ihan jonoksi asti ihmisiä. Tai niin me luultiin. Kun päästiin viimein sisään, niin paikka ammotti lähes tyhjänä. Eli ihmisiä seisotettiin huvin vuoksi ulkona sateessa. Sekin vähä väki mikä paikalle oli saapunut, näytti vähintäänkin epämääräiseltä. Minkä kiven alta lienevät kaivautuneetkaan ihmisten ilmoille. Eipä siellä sitten pitkään tarvinnut pyöriä, kun oma sänky alkoi tuntua oikein houkuttelevalta vaihtoehdolta. Ja yksin. Mikä perkele se mussa on että varattuja miehiä kiinnostaa? Jos ei oma vaimo kiinnosta, niin sitten ero vireille ja vapaana miehenä laitumille kirmailemaan, mutta ei varattuna. Eikä varsin mun suuntaan tarvii katella. Jos heitän herjaa ja nauran miesten jutuille, ei se tietääkseni vielä tarkoita, että olen myös äärimmäisen kiinnostunut jokaisesta "silleen" ja halukas heittäytymään vaakatasoon heti, kun sinne päin vihjataan tai oikeuta käpälöimään.

Lauantai meni vain kotona yöpaidassa hoohaillessa ja illalla olin isän luona syömässä ja iltaa istumassa. Kun pääsin kotiin, sain kuningasajatuksen lähteä vielä tanssimaan, kun Siiri oli ystävänsä kanssa myös liikenteessä. Jäämättä odottamaan vastausta missä päin kaupunkia tytöt liikkuivat, hyppäsin taksiin ja ajaa hurautin keskustaan, jolloin vastaus tanssipaikasta viimein saapui. Ja sehän oli sitten 25 kilomeetteriä kaupungin ulkopuolella. Hetken mietittyäni ajattelin, että kerranhan se taksikyyti sinne asti kirpaisee ja pyysin kuskia kääntämään auton nokan takaisin tulosuuntaan. Tässä vaiheessa kuski otti mittarin pois päältä ja se näytti 16, 10 €. Sanoi, että laittaa sitten takas päälle kun ollaan ohitettu lähtöpaikka. No, ilmoitin Siirille, että täältä tullaan, niin hän viestitti, että paikka meni juuri kiinni!! Eli meikä oli sitten huvikseen kurvaillut taksilla pitkin kaupunkia. Sanoin taas kuskille, että mennäänpä sitten paikallisen yökerhon kautta, ja jos ei oo jonoa niin menen sitten sinne. Jonoa oli vähän, joten hyppäsin taksista tuon 16 egee köyhempänä. Ihana taksisetä ei sitten ollenkaan ollut laittanut enää mittaria päälle. Aikani seisoin siinä jonossa ja kattelin sinne menevää populaa ja päätin, että enkä perkele mene tuonne yksinään hortoilemaan. Soitin Siirille, että onko hän autolla liikenteessä ja voisko koukata sitä kautta ja heittää mut kotiin. Näin sitten tehtiin. Kyllä harmitti ja lujasti. Vaan oma moka, mitäs en kysynyt aiemmin, missä tytöt huitelivat.

Kotona vajosin sitten oikein kunnon itsesääliin, kun kukaan ei pyydä mua mukaan kun lähtevät sen harvan kerran tanssimaan, vaikka tietävät, ettei mulla järin ole sellaisia kavereita joita ko. asia kiinnostaa. Yksinään ei taas tule lähdettyä, se jotenkin tuntuu epätoivoiselta roikkua jossain baarissa tms. ravitsemusliikkeessä keskenään.

Sunnuntaina olikin yllättäen aurinkoinen keli, joten eikun auton rattiin ja mökille ja pituusasentoon laiturille. Ihanata!