Häät on vietetty ja hääpari on matkalla kaukomaille auringon lämpöön. Täytyy sanoa, että oli kyllä mahottoman mukavat häät. Tuli naurettua niin, että vieläkin vatsaan ja poskiin sattuu. Ja kuinka ollakaan, seinänaapurini olivat myös mukana juhlissa. Se mitä jo alusta asti ole epäillyt, vahvistui hääjuhlissa, nimittäin että rouva on äärimmäisen mustasukkainen miehestään, eikä varmaan ihan syyttä. Aikamoinen velikulta näyttäisi olevan ja kuulema vähän naistenmiehen maineessa. Mukava mies, kova puhumaan ja hauska veikko, ei siinä mitään. Pariin kertaan jopa tanssitti mua, ekan kerran vaimon luvalla ja tokan kerran ilman, niin siitähän seurasi sitten alta kulmain mulkoilua. Jatkoille mennessä oli vaimo nähtävästi viety kotiin jä lähdetty poikain kanssa baariin, ja siellä naapurinmies hyökkäsi seuraan. Selitti kaverilleen miten hyvä naapuri olen, kuulema sanavalmis ja ymmärrän huumoria enkä jää hiljaiseksi. Mitäs se luonnehoroskooppi vuosia vuosia sitten sanoikaan härkäihmiselle: "Hillitse terävä kielesi". Vois soveltaa tuohon myös sanoja nokkela ja vikkelä. Mutta toisaalta, on se kurjaa jos koko ajan pitää varoa mitä sanoo, kenelle ja kenen aikaan, eikä voi olla oma ihastuttava ittensä, niin eihän siitä mitään tule. Mutta toisaalta taas, jos on oma ittensä, niin silloin osa miehistä saa väärän käsityksen meikäläisestä. Että ymmärrän antaa. jne.. Palatakseni vielä häihin: vaikkei sieltä sitä horoskoopin lupaamaa "suurien tunteiden" aiheuttajaa löytynyt, oli siellä silmän iloa ihan tarpeeksi. Mikä onkaan mukavampaa kuin katella juhlauniformuisia, suoraryhtisiä, komeita, salskeita ja kohteliaita miehiä. Jopa vihkipappi oli charmikas ja kivasti pilkettä silmässä. Siellä se vaimoaan juhlissa tanssilattialla pyöritti enkä voi kieltää, etteikö olis kelvanut mullekin.Ei ollut yhtään pappimainen.

Sunnuntai meni aikalailla vain loikoillessa. Yöllä kotiin tullessa oli kaukopuhelun soitto Norjaan melekoisen lähellä, vaan olin tiukkana enkä antanut moiselle tunteelle periksi. Se meni ohi, onneksi. Aamulla oli kunto mitä mainioin, vaan sitten tuossa yhden aikaa iltapäivällä jossain nurkana takana viivytellyt kankkunen tuli kylään. Tuli hirvee olo. Katoin vaan telkkaria ja nukuin sohvalla ja join tuoremehua ja vissyä vuoronperään.

Perkkuna "systeri" tuli iltaa istumaan ja oli rattoisaa rupatella viinilasin ääressä. Systeri jäi lopulta yöksikin. Mitäs sitä pyörällä yön selekään lähtemään, kun mulla on tilaa ja peti nopeasti valmis. Hampaita harjatessa systeriltä lohkesi hammas. Onneksi sai seuraavana päivänä ajan yksityiselle ja hoisivat asian kuntoon. Ens perkkuna lähdetään kattomaan lätkämatsia (miehiä) lätkämatsia (miehiä) lätkämatsia ja sen jälkeen mennään ehkä yhdelle (monelle) yhdelle (monelle) yhdelle oluselle johkin pubiin.

Taidanpa lähteä tästä evästelemään. Kurnau!