Viikonloppu mennä vilahti ja varsin vähillä unilla. Pe - la välisenä yönä piti kytätä kelloa, että varmasti herään oikeaan aikaan enkä nuku pommiin ja niinpä nukuin ehkä tunnin verran. Onneks junassa mun vaunussa ei ollut kuin yks ihminen mun lisäksi, joten sain koisata kaikessa rauhassa Lappeenrantaan asti. Lauantai meni seminaarissa istuessa ja illalla menin ystävän kanssa syömään oikein pitkän kaavan mukaan Minokseen. Voi vattu miten hyvää se ruoka oli!! Ja tarjoilija innostui kovin, kun väläytin parit kreikankieliset lauseet ja alkoi hölöttämään sitten kreikaksi takaisin, enkähän minä mitään ymmärtänyt. Yritin selittää, että osaan vaan muutaman lauseen turistikreikkaa ja that's all. No, puolitajuttomina ähkystä kipitettiin sitten kaatosateessa pikkukengissä (kiva) vasta avattuun baariin nimeltä Motelle. Alku näytti varsin hyvältä, koskapa suurin osa läsnäolioista oli miehiä! Kyllähän sinne sitten myöhemmin osautui laumoittain parikymppisiä tyttösiä, jotka kaikki olivat kuin samasta puusta veistettyjä. Ei minkäänlaista omaperäisyyttä sen enempää pukeutumisessa kuin kampauksissakaan. Puolen yön jälkeen hiippailin takas hotellille. Ai niin, unohdin mainita etten sitten vieläkään saanut olla hotellihuoneessa yksin, vaan mulle oli laitettu kaveriksi se naisihminen jonka seuraajaksi olen menossa. Eli lähestulkoon täysin tuntematon. Niin, siis hiippailin hotellihuoneeseen, jossa tämä nainen jo nukkui - ja kuorsasi. Ja alakerran baarista kuului basson jumputus ja humalaisten ölinää ja huutoa. Baarin metakka loppui puoli kolmen aikaan, mutta täti kuorsasi yhä kovenevalla volyymilla. Juuri kun olin saanut unen päästä kiinni, niin täti pomppasi ylös ja kello oli tasan kuusi. Mulla oli kello soimassa 7.20. Täti kävi suihkussa, pakkasi tavaroitaan, rapisteli varmaan 10 minuttia jotain helvetin muovikassia ja lähtee sitten jonnekin varttia vaille 7. Sanoi että tulee hakemaan mua sitten aamupalalle. Vastasin, että mulla on herätys laitettu 7.20. Mitä tekee täti? Täti tulee takaisin seiskalta ja aloittaa tekstiviestimaratonin - näppäinäänet täysillä. Yritin hillitä itseäni, etten nakkaisi tätiä tyynyllä ja jollain kovemmalla esineellä ja nousin sitten ylös ja voi helvetti että näytin ihan kuolleelta! Takana kaksi unetonta yötä ja edessä pitkä kokouspäivä. Kun pääsin iltapäivällä junaan, nukahdin samantien huolimatta siitä, että viereen tuli joku teinipoika, joka oli kaatanut pullollisen partavettä päälleen ja edessä istui autistinen nuorehko mies äitinsä kanssa ja jankkasi reitin juna-asemia, katuja missä mikäkin nähtänyys oli ollut ja muuta tilastotietoa ja oli aivan sekaisin kun joku nypläyskerho oli jäänyt väliin Hesan matkan takia ja siitä piti tehdä tiliä ainakin 100 kertaa. Äiti yritti koko ajan hyssytellä poikaansa, mutta tämä vaan innostui (=hermostui) siitä kahta kauheammin ja kailotti entistä kovemmin. Onneksi jäivät Kouvolassa jo pois.

Kotiin päästyä piti purkaa matkakassi ja yrittää katella jo tiistain reissuun vaatteita. Puoli kymmeneltä luovutin ja menin nukkumaan ja heräsin, kun kelloradio oli pauhannut jo puolituntia. Siltikin univelkataakka painoi silmiä ja oisin voinut nukkua toiset 9 tuntia. Huomenna on taas aikainen lähtö, kyyti tulee mua noutamaan 6.45 eli herätys on taas ennen sian pierasua. Ja tiistaina pitäisi jaksaa tappiin asti ja keskiviikkoaamuna olla jälleen edustamassa firmaa sirkein silmin. Not.

Ai joo, näin hotlassa Jari Kurrin ja Timo Jutilan ja kuulin, että la iltana hotellin yökkärissä Johanna Tukiainen oli ollut tyrkyttämässä itteensä Kurrille. Ei ollut kuulema kelvannut. Pisteet siitä Kurrille.

Viikonloppua ja pitkiä unia odotellen, kuulumiin.