Viikonloppu nimittäin. Tässä on kärvistelty jo ihan tarpeeksi. Tarttis päästä lepuuttaa hermoja laiturin nokkaan.

Työpaikalla on ollut ihan asiallista. Pinnallista keskustelua työasioista. Tosin se nainen tuppaantuu joka paikkaan mun mukaan. En päässyt jäätelöäkään yksin ostamaan ja syömässäkin pitää käydä mun mukana. Ihme tapaus. Joskus epäilen, onko se sittenkään tunnistanut mua. Oli kuulema Siiriltä kysellyt musta, että olenko vihainen siitä kun just hänet oli valittu hommaan, vai miksi olen niin lyhytsanainen ja pysyttelen omissa oloissani. Siiri oli vaan ympäripyöreesti vastannut, että Tuikun lähtö oli ottanut lujille ja just tullu meitsi lomalta ja isoja muutoksia heti kättelyssä ja harmittaa kun 2 kuukauden opetus on mennyt ihan hukkaan ja pitää taas aloittaa alusta. Sit se oli kysynyt, että enkö halua sit opettaa häntä hommiin, kun Siiri on opettamassa, johon Siiri oli - ihan totuudenmukaisestikin - vastannut, että hän opettaa siksi, kun hän tuntee sen puolen duunit paremmin. Olen edelleen pidättyväinen. Siltäkin varalta, että jos ei ole vielä tajunnut kuka olen, niin sitten kun se sen tekee, ni voi viddu sentään pääsee piru irti. Vasta se viime kesänä irvisteli mulle yhdessä rockissa, kun meidän porukka sattui jorailemaan sen porukan vieressä ja supatteli jotain kavereilleen jotka kääntyivät peittelemättä katsomaan. Tai sitten se on kasvanut aikuiseksi eikä enää viitti pitää vihaa moisesta asiasta, enhän varsinaisesti ole tehnyt hälle mitään, ollut vain olemassa. Vaikee sanoa.

Huomenna menen suoraan töistä kampaajalle letin lyhennykseen, kun kehveli kasvaa kuin ruoho kesällä, kauheeta vauhtia. Sieltä karautan sitten suoraan mökille ja ensitöikseni paiskauvun laiturille äksäilemään. Ja tästä tulikin mieleen, että mun tarvii pakata vielä kamat kassiin ennen kuin käyn pötkölleen.

Minkähän takia Kuopion heila ei oo halunnut mua facebook-kaveriksi..? Pah ja pyh.

Helteistä viikendiä!