Oli sitten bileet lauantaina ja kärsin niistä vieläkin. Päätä särkee kahden nelisatasen buranankin jälkeen. Vaan lystiä oli. Naapureitten suureksi riemuksi laulettiin karaokee puolille öin ennen kuin lähdettiin baariin. Mitäs eivät menneet maaseutuasunnolleen niin kuin yleensä tekevät. Mutta aina ovat ihmetelleet ettei mun puolelta kuulu mitään. No, nyt kuului. Voi olla, että jumalaton kälätys vielä pihamaalla taksia odottaessa viimeisteli homman. Mutta eipä kuitenkaan meteliä ollut puoli kolmeen aamuyöhön, kuten heidän puoleltaan kuuluu, kun koira jätetään yksin baariin lähtiessä. Korut oli ihania ja ostin kaksi rannekorua ja yhden superihkun kaulakorun. Melko kallista.

Taffen kanssa jatkettiin pubiin, jossa oli kaiken laisia haukkaajia ja maistelijoita. Yksi minua kiinnostanut miesihminen oli sitten kiinnostunut Taffesta, vaikka toinen kuinka sanoi ettei tartte vongata, kun hän on naimisissa. Mua taasen kiehtoo miehet, joiden silmissä lukee "etkä sä saa mua - helpolla ainakaan". Tosin se, että se mies on kaverista kiinnostunut eikä millään tavalla minusta, ei ole kiinnostavuustekijä mulle. Taffen lähtiessä kotiin, minä jatkoin vielä paikalliseen yökerhoon. Siellä tuli suuteloitua yhden tuttavan tyypin kanssa. Ei oo ennen moista harrastettu, vaan ihan kavereina jutskailtu. No sunnuntaina tuli tältä herralta tekstari ja sitten soittikin vielä ja sitten taas tekstasi, kun oli kuulema kaveri hänelle soittanut ja kysynyt, että minkäs blondin kanssa tyyppi oli pussannut. Puhelimessa ei mulle maininnut asiata mitään. On sitä tullut paskempiakin asioita tehtyä. Mutta ei siitä sen enempää. Siis tule. Pubissa Taffea vongannut kaiffari oli myös yökerhossa ja kävi siinä vähän väliä tönimässä ja puukkimassa. Outo tapaus. Puoli kolmen jälkeen homma oli nähty ja läksin kotiin. Kotiin tullessa odotti kiva ylläri. Ulko-ovi oli raollaan auki!!! Ja ihan varmasti painoin sen kiinni. Hiippailin sydän kurkussa sisälle, että onko mut ryövätty. Mitään ei oltu viety ja kaikki oli paikoillaan. Ja sitten pitikin hyökätä ottamaan pikainen kaukopuhelu Norjaan.

Sunnuntai meni elpyessä iltaan asti, ja vieläkin on aika köpönen olo. Se on joko harjoituksen puutetta tai iän tuomaa heikkoutta, kun ei oikein minkäänlaista alkoholijuomaa enää kestä ilman jumalatonta krapulaa.

Tänä aamuna huomasin, että takaovi oli ollut myös lukitsematta lauantaista lähtien. Ei sentää raollaan auki. Ja kämppä on kuin hävityksen jäljiltä. No, on tässä 4 iltaa aikaa taas siivota ennen kuin Serkku tulee käymään.