Jeesbox, tänään oonkin joutunut töissä tekemään ihan hommia ja vieläpä kovasti. Olen tehnyt läjäpäin urakkatarjouspyyntöjä, sipistellyt niihin tulevia liitteitä ja urakkaohjelmia ja turvallisuusasiakirjoja sun muuta sälää. Siinä sivussa olen yrittänyt järkkäillä viimehetken asioita pikkujouluun. Eilen folioitiin ja koristeltiin irttareille ja sipsuille pieniä hillosankkoja. Jos jotain jää yli, niin onpa helppo niissä sitten kiikuttaa namut ja zipsit kotiin. Sitten tein jokaisesta ilmoittautuneesta nimilapun, kun kuitenkaan kukaan ei oo vapaaehtoinen mihinkään kilpailuun, niin vedetään sitten arvalla. Hähhäää! Sitten kasattiin kaikki juhlapaikalle menevät kamat mun huoneeseen valmiiks, kun huomenna mennään sinne laittelee paikkoja kuntoon.

Huomenna myös eräs yhteistyökunppani tarjoaa joululounaan. Jiihaa ja ähkyä pukkaa! Karjalainen pitopöytä kaikkine sultsinoineen ja vatruskoineen ja karjalanpaisteineen ja laatikoineen ja kaloineen ja piirakoineen ja munavoineen. AAAH!!! Kylläpä sitä onkin sitten kiva kannella pöytiä ja tuoleja maha maapallona. No, toisaalta, onpahan syönyt kunnolla ennen kinkereitä. Ei toivottavasti olisi tukka niin kovin kipeä lauantaina. Ja onhan meillä kunnon jouluruoka pikkujoulussakin. Ei pääse laihtumaan ei.

Mitähän sitä laittaisi päällensä? Luultavasti laitan myös Kuopiossa käyneen tunikan sillä erotuksella, että paksujen sukkiksien ja saappaiden sijaan laitan mustat pitkät housut sen alle. Jos kovin joutuu = saa tanssahdella, niin siinä on äkkiä tunikan helma korvissa = ei mieltä ilahduttava näky. Sitäpaitsi tunikassa maha saa olla vähän pömpällään ilman, että se heti paistaa koko maailmalle.

Tänään pitää käydä vielä vähän kaupoilla ja tehdä pikkujouluun munavoi (!). Enpä oo sellaista tehnyt ihan äsken. Kaipa siihen riittää keitetyt munat ja voi ja hiven suolaa. Mie teen sen maitovammaisten version.

Pitääpä tästä lähtee hahmottamaan itteensä kotia kohti. Terve vaan.