Terve sulle, ja terve myös mulle! Olen edelleen saikulla; eilen otettiin sormesta tikit veks. Kuvittelin toimenpidettä tuskallisemmaksi, mutta onneksi oli näppärä terkkari. Tikkien poiston jälkeen olin varannut itselleni über-rentoutusta intialaisen päähieronnan muodossa ja voi jösses sentään, että oli taivaallista! Sormen haava ei vissiin tykännyt autolla ajamisesta, koskapa kun kotiin tultua tutkin haavaa, niin huomasin, että se oli auennut yhdeltä sivulta. Teippasin haavan uudestaan ja tuppo sormeen etten vahingossakaan sitä pääse koukistelemaan. Kyllä otti pattiin.

Oon saanut myös uudet nukkulääkkeet, jotka eivät tosin auta silloin kuin pitäisi. Yöt ovat levottomia ja katkonaisia, mutta aamulla kun pitäisi nousta ylös, olo on tokkurainen ja väsynyt koko päivän. Eivät taida oikein sopia mulle ne tabut. Nytkin voisin kallistaa pääni tyynyyn ja nukkua päikkärit. Nuppitohtorillekin on aika varattuna, tämän kuun loppupuolella vasta tosin. Terkkari oli sitä mieltä, että ennen sitä mulla ei ole asiaa töihin ja varasi ajan lääkärille saurausloman jatkoajatuksella viimeiselle sairauslomapäivälle ens viikolla. Katotaan päästäänkö tohtorin kanssa yhteisymmärrykseen diagnoosista; palkattomaan sairauslomaan mulla ei näjet ole varaa ja se on lääkäristä kiinni, kirjoittaako sellasen diagnoosin, että KELA ja työnantaja hyväksyvät sen.

Töissä on kauhea kaaos, josta mulla on tietenkin huono omatunto. Eikä sitä auttanut yhtään kun esimieheni soitti toissa päivänä, että "Kun sulla tuo sairausloma jatkuu, niin mites ne sun tekemättömät työt?" Minä: Niin? "Niin, että jos sulla on jotain tekemättömiä töitä rästissä niinku laskutusta niin sun kyllä pitäis hoitaa ne kuntoon." Minä: Ööö...mie oon sairauslomalla. "Niinniinjust. Tuut vaikka tänne töihin neuvomaan miten ne tehdään jos et niitä ite pysty tekemään." Minä: No enhän mie nyt sairauslomalta töihin tule ketään neuvomaan. Koittakaa vaan järjestää asiat jotenkin muuten. "Kuule soita Siirille ja sovit sen kanssa millon hoidatte ne työt, heippa!" Minä: *pidäteltyä raivoa* Siis US-KO-MA-TON-TA!!! Enpä ole kuullut, että kenellekään muulle olis soitettu, että tulepa tekemään tekemättömät työs kesken sairausloman!! Saa esimies sitä päivää odottaa, että mie sinne sairauslomallani menen. Haistakoon huilun! Mahtaa siitä riemu irrota, jos mie sen pidemmän sairausloman saan. En uskalla edes ajatella. Siirin puolesta harmittaa, että se joutuu sen kaaoksen alle, mutta nyt mun on pakko ajatella itteeni.

Josta pääsenkin siihen, että varasin ajan hierontaan ja kampaajalle. Oikein hyviä terapiamuotoja nekin. Ja sunnuntaina on iskän syntsät, käydään jossain syömässä. Ja mun opiskelu- ja opinnäytetyökaveri amk:sta tulee käymään pitkästä aikaa ens tiistaina. Ei ole vuosiin nähty kunnolla. Tänään ajattelin saada itteni piiskattua menemään vielä ulkoilmaa haukkaamaan. Ulkoiluvaatteiden pukeminen vaan tuntuu totaalisen uuvuttavalta projektilta, saati itse kävelylenkki. Yritän kuitenkin.