Jee, lauantaina on euroviisut ja Suomi selvisi kuin selvisikin finaalitaistoon. Onneks sentään viisuissa kun ei tuo lätkä oikeen sujunut. Ainon kaa pistetään kisastudio pystyyn, saunotaan ja sitten rentoiluvaihde päälle; tortillaa huiviin ja skumpat kylmästä tuulensuojaan ja hirmuinen tsemppi Suomelle.

Lauantaina ois aamupäivällä taloyhtiön pihatalkootkin. Yrde. Voisinkohan luistaa niistä vedoten sydänongelmiin...?  No, ei sentään. Pitää tänään kippailla muutama kottikärryllinen kuoriketta yhteisen aidan juuruksille, niin ei oo niin jumalattomasti enää lauantaina hommaa. Tosin en tiedä mitä hommia lauantaille ovat suunnitelleet, kun en päässyt kokoukseen. Mutta viime vuonna meni 5 h yksistään sen kuorikerumban kanssa. Mun pihakäytävän laatat pitäisi suoristaa, kun murkkujen käytävät ja routa niitä ovat nostaneet vinksin vonksin. Saa nähdä tulevatko seinänaapurit tällä kertaa hommiin mukaan. Viime vuonna tulivat vasta kun me lopeteltiin ja alkoivat laatia omaa pihaansa kuntoon. 

Pumppu nakuttelee edelleen omiaan, ei muutosta pahempaan eikä parempaan. Huimannut ei ole. Onneks on kohta viikonloppu, vaikkei taaskaan saa kuin yhtenä aamuna nukkua kutkulleen.

Veroilmoituksenkin sain tehtyä eilen. Tai oikeastaan toissa päivänä, ja eilen istuttiin sitten verotätin kanssa ja tehtiin se uudestaan. Mitä tuo minusta kertookaan...? Mutta miksi ne vuosi vuoden jälkeen laittavat summat vääriin lokerikkoihin, vaikka ne on joka kerta korjattu oikeisiin?? En tajuu.

Nyt kodiljonkia kohden.