Terveisiä Ilomantsin Naarvasta! Oltiinpa siellä tyttöjen kesken aivan rajan pinnassa yhdellä eräkämpällä kokonainen viikonloppu. Ja hyvin meni, saatiin itse sauna tulille (oli laitettu tuohia myöten uunit sytytysvalmiiksi), lumikenkäiltiin eräälle laavulle (saatiin tarkkaakin tarkemmat ohjeet) ja laavullakin onnistui makkaran grillaaminen nuotiolla vallan mainioisti (mukana oli sytytyspaloja ja laavulla oli huussi, tuli matkalla otettua yhdet siiderit...). Kyllä tämä luonnon armoilla eläminen ja toimeen tuleminen on sitten hienoa! Ainoa hieman häiritsevä asia oli se, ettei siellä kämpällä ollut kenttää kuin ulkohuussin (jossa oli uudet lämpöstyrox-istuinrenkaat) edessä yhden tolpan verran. Olimme siis totaalisen korvessa ja vailla kontaktia ulkomaailmaan ja täysin oman onnemme nojassa (kämppäisäntä kävi meitä lauantaina moikkaamassa ja avaamassa avannon). Erämaassa lumikengillä samoilu kasvattaa ruokahalua ja eräkämpässä ruuan pöytään laatiminen on oma haasteensa (kämpässä on täydellinen keittiö astioineen kodinkoneineen kaikkineen). Entisaikaan ihmiset viettivät aikaa illalla jutellen ja puhdetöitä tehden, niin mekin teimme (Enkeleitä ja demoneita leffa tv:stä ja musaa läppäriltä). Viikonloppu hipoi täydellisyyttä. Pääsimme irti arjen kiirerumbasta ja hetkeksi eroon nykyajan mukavuuksista, olo oli oikein levännyt. Suosittelen tällaista irtaantumista kaikille!