Mie inhoon junia! Minuu inhottaa, että joku tuikituntematon istuu kiinni ihossa. Minuu inhottaa kuunnella sitä jatkuvaa kaakatusta ja kännyköiden kovaäänisiä soittareita, jotka kuuluvat minuutti (no sekunti) kaupalla, kun puolikuurot ja osaamattomat mummut ja papat eivät osaa vastata eivätkä ees tajua, että se on heidän puhelin, joka soi. Minuu inhottaa kuunnella pikkupissisten sössötystä puhelimiin, etenkin kun joka toinen sana on vittu ja joka toinen joku muotihokema. Paluumatkalla mun viereen rojahti kaatokännissä ollut nuorimies, joka sönkötti valvoneensa ja ryypänneensä kaks vuorokautta yhteen putkeen ja nyt ois Lappeenrannassa keikka. Onneks se ei ollut koko matkaa siinä haisemassa.Edessä istui nuorehko (28 - 34 v.) äiti joka soitteli kaikki sukulaiset ja lapset läpi ja jokainen asia oli "tosi kiva, siistositosikiva".

Perkkuna hyppäsin junasta Serkun kohdalla ja ilta oli oikein mukava. Paikalla oli myös Serkku 2 ja hänen lapsensa ja kummitätini. Syötiin ja juotiin ja pelattiin Wiin tennistä. Se käy muuten ihan urheilusta, voin sanoo! Yhdentoista jälkeen hyppäsin paikallisjunaan Hesaan ja teputtelinöisen Helsingin läpi hotellille ainoana ajatuksena painaa pää tyynyyn ja nukkua ruhtinaalliset 7 h. Haaveet kariutuivat, kun pääsin huoneeseen. Hotskun baarinsa kantatui jumalaton kalatus, huuto ja basson jumputus ettei nukkumisesta tullut yhtään mitään. Eikä mulla ollut edes korvatulppia mukana. No soitoo respaan, että onnistuuko huoneen vaihto. Onneksi onnistui, vaikkei se kyllä yhtään auttanut. Huone oli savullinen huone ja se haju oli ihan karsea. Ei yhtään auttanut vaikka pistin ikkunan ja oven auki ja läpiveto puhalsi puolituntia. Juuri kun olin vaipunut uneen, niin naapurihuoneeseen tuli mieslauma jatkoille ja bileet jatkuivat neljään. Nukuin siis erittäin levottomasti vajaat 3 h ennen kokousta. Olipa virkku olo.

No, viime yönä makselin univelkoja, kun nukuin 11,5 tuntia. Ja nytkin väsyttää jo ihan kamalasti, joten jos olen viisas (ai määvai?) niin meen nukkumaan jotakuinkin kohta. Onneks toi reissaaminen on tältä erää ohi. Seuraavan kerran varmaan vasta lomnalla lähden tien päälle ja omalla autolla.

Eessä ois taas työntäyteinen viikko. Plääh.