Terveissi Hämeenlinnasta! Tulipahan koukattua siellä ammattiyhdistykseni tutustumispäivillä. Jo oli aikakin 21 vuoden jäsenyyden jälkeen.. heh heh. No oikeesti lähdin mun työkaverin aveciksi sinne, kun hän on uusi jäsen ja halusi tutustua liittoonsa hieman paremmin. Minusta ei tule tekemälläkään aktiivista ammattiyhdistystoimijaa, ei sitten millään. Enkä ymmärrä miksi mua aina tasaisin väliajoin pyydetään millon mihinkin virkaan. Parempiakin ja innokkaampia ehdokkaita varmasti löytyisi, mutta jotenkin ovat fakkiutuneet meikäläiseen. EVVK. Nomutta tuolla kuitenkin sitten säädettiin ja huolella. Samaan aikaan paikalla oli joidenkin golf-äijien vuosikokous ja miestä oli kuin pipoa. Iltapippaloissa hotellin yökerhossa olikin sutinaa oikein mukavasti. Kerrankin miehiä kuhisi ympärillä pilvin pimein ja jokaisella oli jotain tähdellistä asiaa kerrottavanaan (Onksh kukaan shanonu että shulla on ihanat shilmät?). Joo on kuule, ja eikö vaan olekin. Eipä kuitenkaan valiteta, harvoin saa sellaisen määrän huomiota sellaiselta uroslaumalta. Kaksi sitten nousi ylitse muiden, joiden sallimme viihdyttää meitä illan mittaan exclusively (tai jotain). Tehtiin kuitenkin tuhkimot (no pari tuntia myöhemmin) ja kahden jälkeen kiitimme ja häippäsimme omaan huoneeseen unten maille ajatuksena ettei aamulla sitten ole huono olo. No kyllä kuitenkin oli! Oikee jeesuskrapula! Istu siinä sitten klo 9.00 alkaen luennoilla ja yritä näyttää siltä, että happi kulkee ja olet hereillä. Hyi helvetti! Ei ymmärretä edelleenkään missä meni pieleen. Syötiin illallisella ihan kunnolla, ei juotu sekaisin ja molemmat lopetti alkon nauttimisen pikkusen puolen yön jälkeen ja siirtyi vesilinjalle, ja vettä juotiin joka paukun välissä muutenkin. Eli kaikkien taiteen sääntöjen mukaan mentiin. Ja silti, ei mitään vaikutusta! Illalla seittemän aikoihin vasta alkoi junassa elämä voittaa. Maanantaikin meni väsymyskoomassa töissä. Järkyttävää!

Summa summarum, hauskaa oli ja itsetunto parani muutaman pykälän ylöspäin. Ja se oli ehkä päivien paras anti :D