Täällä on kesä! Aurinko porottaa siniseltä taivaalta ja koivuihinkin on tullu lehdet ihan parin päivän sisällä. Jee! Toivottavasti ilmat pysyvät nyt lämpiminä, niin pääsisi aloittamaan terassikauden :)

Ai niin joo, mullahan oli ne treffit Lahden miehen kanssa. Kyllä se sitten kuitenkin alkoi jännitämään kun Pasilan asemalla odotin paikallisjunaa Lahteen. Suoranainen pakokauhu oli vallata mut, kun mietin että entä jos ei kemiat nappaa tippaakaan kun ekan kerran ollaan naamakkain. No, herra L tuli mua vastaan asemalle autolla ja pienen alkujäykkyyden ja -jännityksen jälkeen juttu lähti luistamaan oikein mallikkaasti. Hän oli tosi mukava, hauska ja kivan näköinen livenäkin. Mua kierrätettiin ympäri Lahden keskustaa, käytiin kahvilla ja istuttiin satamassa ja juteltiin. Fiilis oli hyvä ja rento. Lopuksi L saattoi mut juna-asemalle ja siellä käveltiinkin jo käsi kädessä, joka tuntui kummallisen luontevalta :) Ja kyllä me uudestaankin vielä tavataan. Ajankohtaa ei ole vielä vaan sovittu. Vaikka tyyppi ei kolahtanutkaan kuin kakkosnelonen kajuuttaan ja vienyt kerta laakista jalkoja alta, niin en sen takia tyrmää koko hommaa. Sen verran värinää kuitenkin oli, niin haluan kattoo mihin tämä homma vie. Tapaaminen kerrallaan. Ongelmia hieman tuottaa meikäläisen täyteen buukattu kalenteri...

Perjantaina olisi sitten töiden jälkeen tiedossa taloyhtiön pihatalkoot. Saa nähdä miten väsypoikki olen. Onneks ei hirveesti ole hommaa tänä vuonna. Lauantaina lähden Juniorin kans fanittamaan Yölintua paikalliseen eronneiden ja karanneiden kantapaikkaan. Siellä sitä voipi olla porukkaa kuin Kaanain häissä, hyvä jos sekaan mahdutaan. Sitä ennen reenataan Yökkärin biisejän mun luona karaoken merkeissä. Preussinpunaista on tällä hetkellä ihan ykkönen :)

Eilen kävin lenkillä ja kävelin rivakkaa vauhtia tunnin verran. Tänään ois tarkoitus käydä uudestaan. Vaikka salille pitäisi mennä, niin ei millään huvita näin hienolla ilmalla huhkia sisätiloissa. Mieluummin pinttelen ulkona.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.