Oon tässä jo monena viikonloppuna hinkunut baariin, mutta kaverin mukaan saaminen on nykyään kiven alla. Olen siis jäänyt kotiin ja aikani kuluksi mennyt nettiin ja siellä Facebookiin. Ja kas - siellähän on porukkaa pilvin pimein! Kaikki omissa kodeissaan istua nököttävät tietokoneen valon kajastuksessa pitämässä ystävyyssuhteita yllä ja kommeintoimassa mitä kukin on tehnyt, tekee tai tulee tekemään. Tai ei tee missään nimessä. "En osta rikkureilta" -ryhmä on saanut viime aikoina kovaa kannatusta. Mietin vain, mistä ko. henkilö tietää vastassaan olevan ihmisen olevan juuri tämä pahainen rikkuri? Olen satavarma ettei asiasta ole keskusteltu puolikkaan sanan vertaa. No mutta nyt mentiin sivuraiteelle. Kaikki siis istuvat tietsikkansa äärellä naputtelemassa elämänsä kuulumisia. Kysyin kerran paikalla olleilta facekavereilta, että miks kaikki nykyään vaan nysvää Facebookissa eivätkä lähde perjantai- tai lauantai-iltana baariin tapamaan ihmisiä ihan livenä. Vastauksia tuli nopeasti: "Voihan sitä Facessa ollessaankin ottaa viintä", "Paljon halvempaa olla kotona Facessa kuin baarissa", "Ei tarttee piirtää silmiä ja kulmia ja voi olla kotiasussa", "Ei tartte laittautua", "Ei tarvii nähdä lähtemisen vaivaa", "Täälläkin voi keskustella kavereiden kans". Jos tämä on meidän tulevaisuus, että kaikki jämähtävät omiin oloihinsa omiin koteihinsa ja ainoa kontakti ulkomaailmaan (vapaa-aikana) on nettiyhteys ja joku sivusto, niin kuullostaa aika karmivalta. Etenkin tällaisesta ihmisestä kuin minä, joka mieluusti löytäisin itselleni vielä sen miehen, jonka kanssa elää elämä hamaan kiikkustuoli-ikään. Miten sitä mitään netistä löydät? Facebookissa kun en haluaisi omia tietojani levitella koko maailman tietoisuuteen, ja kuitenkin tutustuminen muihin kuin omiin ystäviisi vaatisi sitä, että muutkin kuin kaverit pääsevät näkemään tietosi. En nyt sitä sano, että elämäni mies juuri sieltä baarista löytyisi, mutta on minusta paljon mukavampaa olla ihmisten keskellä, jutella kaverin kans naamatusten ja kuunnella livemusaa kuin istua yksin kotona viinilasin kanssa, kuunnella Spotifysta tai YouTubesta musiikkia läppärin kälyisistä minikajareista ja chattailla niitä näitä, koska syvällisistä asioista ei voi keskustella kirjoittamalla. Silloin on suuri vaara tulla väärinkäsityksiä, koska ei kuule toisen äänen sävyä eikä näe toisen kasvoja tai ruumiinkieltä. Yksin tanssiminenkin on todella tylsää ja jotenkin typerää. Ai miksi minä sitten roikun Facebookissa? No koska kaikki kaverinikin ovat siellä.