Valita työntekijää nääs. Yhden kohdalla kemiat käy yksiin, kun toisen kokemus puhuu puolestaan, mutta ihminen on juuri sellainen, jonka kanssa en voi olla samassa tilassa minuuttia ilman, että tulee tappelu. Ja tunne oli selkeästi molemminpuolinen. Jo kolmannen kysymyksen kohdalla mulla nousi niskavillat pystyyn eikä tunne hävinnyt koko haastattelun aikana, vaan se voimistui. Muut olivat tietenkin tämän henkilön kannalla, tosin epäilivät kyllä hekin ehdokkaan jyrkkiä mielipiteitä, kärkevyyttä ja voimakastahtoisuutta. Se jyrää meitin! Luulen, että jos tämä Neiti 2 valittaisiin, niin moni asia muuttuisi meidän toimistolla eikä välttämättä parempaan suuntaan. Jos Neiti 2 valitaan, eikä homma suju, niin ainahan minä voin lähteä, jos ei muu auta. Mutta katsotaan, mitäänhän ei ole vielä päätetty. Toivon, että päätyisimme yksimielisesti Neiti 1:een.

Kuulin myös, että yksi meidän pienestä työpaikan naisväestä pitää meille saunaillan, ja minunkin oletettiin saaneen kutsun. En saanut. Olen ainoa joka sitä ei saanut. No, elämä on. Luulen - korostan - LUULEN tietäväni siihen syyn. Olen alusta asti ollut erään naisen epäsuosiossa ja se lienee myöskin syy siihen, miksi mut jätettiin pois. Kutsujan piti valita mun ja läheisen työkaverinsa väliltä. Nou haad viilinks. Vaik eihän se kivaltakaan tunnu.

Olen tässä parin viikon aikana joutunut (=saanut) soittaa atk-probleemasta Duunimiehelle ja molemmilla kerroilla vatsanpohjassa on nipistänyt sillai kivasti, kun olen hänen kanssaan jutskannut ja sekin on siinä vähän vitsaillut. Sillä on kiva ääni, mielelläni kuuntelisin sitä useamminkin. *huokaus* Ois ihana törmätä siihen jossain vapaa-ajalla. Voi kun törmäisin! Ehkäpä kesällä terassilla tai jossain. Sopii vain toivoa, että se on vielä vapaalla jalalla, hänenlaiset viedään kyllä alta aikayksikön, mutta voihan sitä toivoa.

Onneks paistaa aurinko.